Kimmo Vehkalahti on soveltava datatieteilijä ja tilastotaiteilija, joka on onnistunut tekemään tilastotieteestä käytännönläheisyyden kautta yhden kiinnostavimmista kursseista Helsingin Yliopistolla. Hän kerää jatkuvasti vahvasti positiivista palautetta kuulijoiltaan ja hänet nimettiin City-lehdessä kaupungin parhaaksi opettajaksi.

Uusi opetustapa teki tilastotieteestä suositun

Käytännönläheinen sisältö, läsnäolopakosta luopuminen ja viikottaisten välitehtävien tekeminen omalla koneella ovat osa muutoksista, joita Kimmo toi mukanaan tilastotieteen peruskurssiin. “Tärkeintä on, että opiskelijat osaavat perusasiat kunnolla ja pystyvät tekemään oikeasti hyödyllisiä tutkimuksia. Kurssilla pohditaan, mitä keskiarvo tarkoittaa, missä yhteydessä sen käyttö on järkevää, miten sitä pitäisi yrittää tulkita, miksi se toisinaan on hyödytön ja silti usein esillä” kertoo Vehkalahti. “Tuoreutan tekemääni luentorunkoa aina ajankohtaisilla asioilla. Sekin sopii, että opiskelijoiden kysymykset vievät kurssia yllättäviin suuntiin. Laskukaavoja en juuri opeta, sillä tietokoneethan hoitavat laskemisen nykyisin.”

Kimmo Vehkalahti on myös Suomen ensimmäisen, kaikille avoimen tilastotieteen MOOCin (http://mooc.helsinki.fi) pystyttäjä, ohessa kurssin esittelyvideo. 

Tilastotiedettä ilman kaavoja

Oman innostuksen välittyminen opiskelijoille nousee tärkeänä tekijänä saaduissa palautteissa. Uusi haaste oli saada tuota innostusta välitettyä “Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät” -kirjan lukijoille, mikä lopulta tuntui onnistuvan yllättävän hyvin. “Kirjani on tilastotieteen oppikirjaksi poikkeuksellinen, koska siinä ei ole yhtäkään matemaattista kaavaa. Se oli tietoinen valintani; ei menetelmäkurssien opetuksenikaan ole perustunut kaavoihin.” Teoksessa korostuu käytäntö: miten näitä asioita oikeasti tehdään, mitä kannattaa tietää ja mitä on kulloinkin järkevää olettaa. Selkeä lähestymistapa, konkreettiset esimerkit ja kuvat auttavat ymmärtämään monesti vaikeiksi koettuja asioita uudella, tuoreella tavalla.